.webp)
.webp)
Ihmissuhteet ja ihmissuhdetaidot
Lue lisää
Epävakaa persoonallisuus
Epävakaa persoonallisuus ilmenee tunteiden hallinnan vaikeutena ja impulsiivisuutta. Oireilevan henkilön tulisi hakeutua lääkärin vastaanotolle, jos tunteiden hallinta on jatkuvasti vaikeaa tai impulsiivinen käyttäytyminen vaarantaa terveyden.
Epävakaa persoonallisuus tiiviisti
- Epävakaa persoonallisuus on persoonallisuushäiriö, jolle on ominaista tunteiden hallinnan vaikeudet ja impulsiivinen käyttäytyminen.
- Hoito keskittyy psykoterapeuttisiin menetelmiin, ja joskus oireita voidaan lievittää lääkkeillä.
- Epävakaaseen persoonallisuuteen liittyy tavallista suurempi riski muihin psykiatrisiin häiriöihin ja päihdeongelmiin.
Aiheeseen liittyvät palvelut
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Mikä on epävakaa persoonallisuus?
Epävakaa persoonallisuus on persoonallisuushäiriö, joka vaikuttaa merkittävästi henkilön tunteiden säätelyyn ja käyttäytymiseen. Epävakaa persoonallisuushäiriö ilmenee monin eri tavoin, ja sen oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen.
Yleisiä epävakaan persoonallisuuden piirteitä ja oireita ovat:
- Tunteiden epävakaus. Henkilö kokee voimakkaita ja nopeasti vaihtuvia tunteita, kuten ahdistusta, masennusta, vihaa tai pelkoa. Tunteet voivat muuttua nopeasti ilman selvää syytä.
- Impulsiivinen käyttäytyminen. Henkilö saattaa toimia hetken mielijohteesta ilman, että hän miettii tekojensa seurauksia. Tämä voi ilmetä esimerkiksi päihteiden väärinkäyttönä, uhkapelaamisena, harkitsemattomana seksuaalisena käyttäytymisenä tai ylensyömisenä.
- Ihmissuhdeongelmat. Henkilö voi kokea vaikeuksia ihmissuhteissa, jotka voivat olla intensiivisiä ja epävakaita. Hän saattaa kokea voimakasta pelkoa hylätyksi tulemisesta tai kokea toiset ihmiset vuorotellen hyvinä tai pahoina.
- Identiteetin häiriöt. Henkilö voi kokea epävarmuutta omasta identiteetistään tai itsetunnostaan. Hän saattaa kokea itsensä tyhjäksi tai arvottomaksi.
- Voimakas häpeän tunne. Häiriöön liittyy myös voimakas häpeän tunne ja ajatus siitä, ettei henkilö ansaitsisi elää.
Epävakaa persoonallisuus - ihmissuhteet
Epävakaa persoonallisuus heijastuu voimakkaasti ihmissuhteisiin. Henkilö, joka kärsii epävakaasta persoonallisuudesta, saattaa kokea ihmissuhteensa hyvin intensiivisinä, mutta ne voivat myös katketa äkillisesti. Tämä johtuu usein pelosta, että muut arvioivat heitä kielteisesti, mikä voi aiheuttaa voimakasta hylätyksi tulemisen pelkoa. Tällöin henkilö saattaa tuntea tarvetta takertua toiseen ihmiseen.
Ihmissuhteissa esiintyvät kiistat ja erimielisyydet voivat kärjistyä riidoiksi ja joskus jopa vihaksi tai väkivallaksi, joita epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän on vaikea hallita. Ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat ovat usein seurausta pitkästä prosessista, jossa aiemmat kielteiset kokemukset ja turvattomuus ovat vaikuttaneet epävakaan persoonallisuuden kehittymiseen.
Intensiivisten tunnekokemusten ja impulsiivisen käyttäytymisen taustalla voi olla:
- Historia emotionaalisesta laiminlyönnistä
- Traumaattiset kokemukset
- Perintötekijät
- Taipumus ahdistukseen tai vihan tunteisiin
Epävakaa persoonallisuus – psykiatriset häiriöt ja päihdeongelmat
Epävakaa persoonallisuushäiriö liittyy usein lisääntyneeseen riskiin kehittää muita psykiatrisia häiriöitä ja päihdeongelmia. Yleisiä samanaikaisia häiriöitä ovat syömishäiriöt, kuten bulimia ja anoreksia, sekä päihteiden liikakäyttö ja erilaiset ahdistuneisuushäiriöt. Impulsiivinen käyttäytyminen ja hetken mielijohteesta toimiminen voivat lisätä riskikäyttäytymistä esimerkiksi seksuaalisuuden sekä päihteiden käytön kanssa.
Itsetuhoiset ajatukset ja itsensä vahingoittaminen, kuten viiltely, ovat myös yleisiä epävakaassa persoonallisuudessa. Usein itsensä vahingoittaminen liittyy ahdistuksen lievittämiseen, ei niinkään haluun päättää oma elämä. Kuitenkin noin joka kymmenes epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä henkilö kuolee itsemurhaan, mikä saattaa osittain johtua impulsiivisuudesta.
Epävakaan persoonallisuuden hoito
On tärkeää hakea apua, jos huomaat itsessäsi tai läheisessäsi merkkejä epävakaasta persoonallisuudesta. Epävakaan persoonallisuuden hoito keskittyy pääasiassa psykoterapeuttisiin menetelmiin, ja ennuste on yleensä melko myönteinen. Kymmenen vuoden kuluttua vain pieni osa diagnoosin saaneista täyttää edelleen diagnostiset kriteerit.
Epävakaata persoonallisuutta hoidetaan seuraavasti:
- Psykoterapia. Terapian avulla pyritään esimerkiksi parantamaan omanarvontuntoa, tunteiden tunnistamista ja ymmärtämistä, käyttäytymisen säätelyä, ihmissuhdetaitoja sekä kykyä selvitä haasteellisista tilanteista.
- Lääkitys. Joissakin tapauksissa oireita, kuten tuskaisuutta tai muita psykiatrisia oireita, voidaan hoitaa myös lääkityksellä.
Mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin haasteita
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö
Oireet voivat johtua stressistä, elämäntapamuutoksista tai aivojen välittäjäaineista.
Ahmintahäiriö eli BED
Ahdistus ja masennus ovat yleisiä oireiden taustatekijöitä.
Anoreksia
Psyykkiset ja fyysiset tekijät vaikuttavat syömishäiriön syntyyn.
Bipolaarinen eli kaksisuuntainen mielialahäiriö
Sairaus aiheuttaa voimakkaita mielialan vaihteluita masennuksen ja manian välillä.
Bulimia
Oireet johtuvat syömisen ja kehonkuvan hallinnan tarpeesta.
Huono itsetunto
Kielteiset elämänkokemukset voivat johtaa itsetunnon heikentymiseen.
Kiusaaminen ja henkinen väkivalta
Kiusaaminen on henkistä väkivaltaa, joka voi olla pitkäkestoista ja traumatisoivaa.
Masennus eli depressio
Mielen sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja vaatii hoitoa.
Masennus lapsella
Taustalla voi olla liian kuormittava elämäntilanne.
Mielenterveyden häiriöt
Psyykkiset oireet syntyvät usein geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Narsistinen persoonallisuus
Persoonallisuushäiriö, jossa suuruuskuvitelmat peittävät haavoittuvan itsetunnon.
Ortoreksia
Pakonomainen terveellisen ruokavalion noudattaminen voi hallita elämää.
Pakko-oireinen häiriö eli OCD
Toistuvat pakkoajatukset ja -toiminnot, jotka häiritsevät normaalia elämää.
Paniikkihäiriö ja paniikkikohtaus
Toistuvia ja vaikeita ahdistuskohtauksia, jotka voivat johtua mm. elämänmuutoksista.
Persoonallisuushäiriö
Persoonallisuushäiriöt ovat elämää rajoittavia ajattelun, tunne-elämän ja käyttäytymisen malleja.
Pitkäkestoinen väsymys eli uupumus
Väsymys voi johtua fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta ja stressistä.
Riippuvuudet
Pakonomainen toiminta tai aineen käyttö, joka voi heikentää elämänlaatua.
Stressi
Pitkäaikainen kuormitus ilman riittävää palautumista voi heikentää terveyttä ja toimintakykyä.
Syrjäytyminen
Syrjäytymisen taustalla ovat usein päihteet ja sosiaalinen eristäytyminen.
Syömishäiriöt
Ammattitaitoista apua syömiskäyttäytymisen häiriöihin.
Traumat
Oireet syntyvät yleensä stressaavien tai traumaattisten kokemusten seurauksena.
Yksinäisyys
Sosiaalisen verkoston puute voi aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteen.
Katso myös nämä palvelut
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia
Psykiatrin arvioon perustuvaa psykoterapiaa, jota Kela myöntää työ- ja opiskelukyvyn ylläpitoon sekä takaisin työkykyiseksi kuntoutumiseen.
Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus psykoterapiassa
Psykoterapiaa henkilöille, joiden sairaus tai vamma haittaa huomattavasti arkea ja joille arjen toiminnoista selviäminen on vaikeaa.
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Pariterapia
Parisuhteen kipukohtien tunnistamista ja yhteyden vahvistamista.
Perheterapia
Tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia merkityksiä ja toimintatapoja läheisissä suhteissa.
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus neuropsykologiassa
Henkilöille, joiden aivojen toimintaan liittyvä sairaus tai vamma rajoittaa merkittävästi arjesta selviämistä ja toimintakykyä.
Neuropsykologi
Neuropsykologiaan erikoistunut psykologi, joka tutkii ihmisen tiedonkäsittelytoimintoja, käyttäytymistä ja tunnesäätelyä.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.
Seksuaaliterapia
Hoitomuoto, joka auttaa parantamaan seksuaalista hyvinvointia.
EMDR eli silmänliiketerapia
Hoito voi auttaa neutralisoimaan traumaattisia kokemuksia.
Hypnoosihoito
Hoitomuoto, joka voi tukea mielialan ja ahdistuksen hallintaa.
IPT-ryhmäterapia
Tavoitteena on auttaa toipumaan masennuksesta ryhmän ja ohjaajan avulla.
Mielialavalmentaja
Matalan kynnyksen keskusteluapu auttaa jäsentämään ajatuksia elämän kriiseissä.
Musiikkiterapia
Kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa hyödynnetään musiikin eri elementtejä.
Psykologi lapsille ja nuorille
Tarjoamme monipuolista tukea lapsille, nuorille ja perheille erilaisissa elämäntilanteissa.
Psykoterapia lapsille ja nuorille
Tavoitteena on poistaa tai lievittää psyykkisiä häiriöitä ja niihin liittyvää kärsimystä ja tukea psyykkistä kasvua sekä kehitystä.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia
Terapiamuoto, jossa keskitytään tulevaisuuden rakentamiseen.
Ryhmäterapia
Psykoterapiaa, jossa terapiaa toteutetaan ryhmässä muiden samankaltaisissa tilanteissa olevien henkilöiden kanssa.
