Yksinäisyys

Yksinäisyys voi ilmetä sosiaalisen verkoston puutteena tai ulkopuolisuuden tunteena. Jos yksinäisyys vaivaa sinua etkä löydä keinoja sen lievittämiseen, on syytä hakeutua mielenterveyden ammattilaisen vastaanotolle.

Varaa mielen ensikäynti

Asiakaspalvelu ja ajanvaraus

010 414 00 (pvm/mpm)

Tarkistettu 4.4.2022

Yksinäisyys tiiviisti

Yksinäisyys on kokemus, jossa henkilö tuntee olevansa eristyksissä tai ilman merkityksellisiä sosiaalisia suhteita, vaikka ympärillä olisi ihmisiä.
Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista ja vaikuttaa sekä sosiaaliseen että emotionaaliseen hyvinvointiin.
Yksinäisyyttä voidaan lievittää keskustelemalla mielenterveyden ammattilaisen kanssa, osallistumalla yhteisöllisiin aktiviteetteihin tai syventämällä olemassa olevia ihmissuhteita.

Aiheeseen liittyvät palvelut

Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.

Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.

Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.

Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.

Yleistietoa yksinäisyydestä

Yksinäisyys on ennen kaikkea henkilökohtainen kokemus. Ihminen voi tuntea itsensä yksinäiseksi, vaikka olisi usein muiden ihmisten seurassa, jos hän kokee kohtaamattomuutta ja ulkopuolisuutta. Toisaalta joku voi viihtyä paljon itsekseen ilman, että kokee yksinäisyyttä.

Yksinäisyys voi olla joko tilapäistä tai pitkäaikaista, ja se voi ilmetä sosiaalisena tai emotionaalisena yksinäisyytenä. Sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa sosiaalisen verkoston puutetta, kun taas emotionaalinen yksinäisyys liittyy läheisen ja luottamuksellisen ihmissuhteen puutteeseen. Yksinäisyys on merkittävä riskitekijä, joka voi altistaa masennukselle ja muille mielenterveyden häiriöille. Toisaalta mielenterveyden häiriöt voivat myös lisätä yksinäisyyden ja syrjäytymisen riskiä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että yksinäisyys vaikuttaa negatiivisesti myös fyysiseen terveyteen. Yksinäisyys voi nostaa stressihormonitasoja ja verenpainetta, samalla kun se heikentää mielihyvähormonien eritystä ja immuunivastetta, mikä lisää erilaisten sairauksien riskiä.

Mitä yksinäisyys aiheuttaa?

Ihminen tarvitsee koko elämänsä ajan muita ihmisiä tueksi, turvaksi ja peiliksi, sillä yhteenkuuluvuuden tunne on yksi ihmisen perustarpeista. Tämä tarve muuttaa muotoaan elämän varrella, mutta kommunikaatio, yhteys ja yhteistyö ovat hyvinvoinnin kulmakiviä. Aivot tulkitsevat yksinäisyyden vaaratilanteena, sillä kehityshistoriassa lauman ulkopuolelle jääminen on merkinnyt kuolemanvaaraa.

Yksinäisyys voi laukaista kehossa stressitilan, ja jatkuva eristyneisyys voi heikentää esimerkiksi:

sosiaalisia taitoja
itsetuntoa
kokemusta omasta merkityksestä yhteisössä

Yksinäisyys voi myös herkistää huomaamaan yliherkästi kielteisiä sosiaalisia viestejä, mikä voi syventää yksinäisyyttä ja altistaa ahdistukselle, masennukselle ja muille mielenterveyden häiriöille.

Elämänmuutokset ja yksinäisyyden tunne

Yksinäisyyden kokemukset liittyvät usein elämän murroskohtiin ja elämäntilanteen muutoksiin. Esimerkiksi nuorena kotoa muuttaminen ja lapsuuden perheestä irtautuminen, eroaminen puolisosta tai eläkkeelle jääminen työelämästä voivat laukaista yksinäisyyden tunteen. Jos huomaat, että elämänmuutokseen liittyy yksinäisyyttä, on tärkeää käsitellä tätä tunnetta, jotta yksinäisyys ei jää pysyväksi osaksi elämää.

Parisuhteen päättyminen voi herättää voimakkaita tunteita ja yksinäisyyttä. Tällaisissa tilanteissa voi olla hyödyllistä hakeutua keskustelemaan psykologin tai psykoterapeutin kanssa, erityisesti jos omat keinot tai ystävien kanssa keskustelu eivät tuo riittävää helpotusta. Ammattilaisen tuki voi auttaa selkeyttämään ajatuksia ja tunteita sekä edistää henkistä eheytymistä.

Yksinäisyyden kokemus voi nousta esiin myös parisuhteen ongelmatilanteissa, kuten puhumattomuudessa, riidoissa ja yhteenkuuluvuuden tunteen kadottamisessa. Nämä tekijät voivat voimistaa yksinäisyyden tunnetta. Paras tapa käsitellä yksinäisyyden tunnetta parisuhteessa on ottaa asia puheeksi. Jos kahdenkeskinen keskustelu ei tuo riittävästi apua ja molemmilla puolisoilla on motivaatiota jatkaa parisuhteessa, ongelmaa kannattaa selvittää tarvittaessa pariterapian avulla.

Yksinäisyys on yleinen ongelma lasten ja nuorten keskuudessa, ja se voi johtua monista syistä. Sosiaaliset pelot ja ahdistuneisuus voivat estää osallistumista harrastuksiin ja ystävyyssuhteiden luomista, mikä voi johtaa yksinäisyyteen. Ujous ja arkuus voivat aiheuttaa eristäytymistä, mikä puolestaan voi heikentää sosiaalisia taitoja. Lisäksi nuoret saattavat kokea vaikeuksia luottaa ystäviin, erityisesti jos he ovat kokeneet kiusaamista.

Pitkittynyt yksinäisyys voi johtaa vakaviin mielenterveysongelmiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen. Se voi myös aiheuttaa syrjäytymistä, päihdeongelmia, itsetuhoisuutta ja opiskeluvaikeuksia. Lapsuudessa tai nuoruudessa koettu pitkäaikainen yksinäisyys voi vaikuttaa negatiivisesti minäkuvaan, jolloin psykoterapia voi olla tarpeen tilanteen selkeyttämiseksi ja eheyttämiseksi.

Aktiivisen työuran loppuminen ja ikääntymiseen kuuluva asteittainen luopuminen ja menetykset saattavat lisätä yksinäisyyden tunnetta. Pahimmillaan yksinäisyys voi aiheuttaa pitkäkestoista ahdistusta, turvattomuutta ja masennusta. Myös fyysisten kipujen ja muistiongelmien taustalla voi piillä yksinäisyys.

Vaikka Kela ei tue eläkeikäisten psykoterapiaa, niin myös terapeutin vastaanotolle on mahdollista tulla käsittelemään mieltä painavia asioita missä iässä tahansa.

Yksinäisyyden tunnistaminen ja selättäminen

Yksinäisyyttä ei aina ole helppo havaita ulkopuolelta, ja monille siitä puhuminen on vaikeaa. Kuitenkin avoimuus ja kokemuksen jakaminen voivat helpottaa yksinäisyyden tunnetta. Ihmiset reagoivat yksinäisyyteen eri tavoin: jotkut pyrkivät täyttämään elämänsä tekemisellä ja suorittamisella, jotta tuskalliselle tunteelle ei jäisi tilaa, kun taas toiset vetäytyvät ja passivoituvat ihmissuhteissaan. Nämä suojautumiskeinot voivat vaihdella tilanteen mukaan, ja sama henkilö voi käyttää molempia.

Yksinäisyyttä voi esiintyä monenlaisissa tilanteissa, joten on tärkeää pysähtyä pohtimaan, millaisena juuri oma yksinäisyyden tunne näyttäytyy. Keinot selvitä yksinäisyydestä ovat yksilöllisiä ja vaativat itsetutkiskelua. Jos yksinäisyyden kokemus vaivaa sinua eivätkä omat keinot riitä sen poistamiseen, voit keskustella yksinäisyyden kokemuksesta mielenterveyden ammattilaisen kanssa.

Mehiläisen mielenterveyden ammattilaiset voivat auttaa sinua kohtaamaan ja tutkimaan omia tunteitasi, ajatuksia ja toimintamallejasi. Mikäli kaipaat apua asiantuntijan valintaan voit varata ajan Mielen ensikäynnille, josta saat apua oikean asiantuntijan löytymiseen sekä konkreettisia askeleita tilanteen selvittämiseksi.

Vinkkejä yksinäisyyden selättämiseen

Arvioi ihmissuhteitasi. Pysähdy säännöllisesti pohtimaan, miten tyytyväinen olet nykyisiin ihmissuhteisiisi ja mitä kaipaat lisää. Mieti, miten voisit kannustaa itseäsi lähestymään muita.
Ota aktiivisesti yhteyttä. Pidä yhteyttä ystäviin, tuttaviin ja työkavereihin. Valitse henkilö, jonka kanssa olisi mukavinta olla tekemisissä, ja ota häneen yhteyttä.
Etsi yhteisöllisyyttä. Jos tunnet olosi yksinäiseksi, harkitse liittymistä yhteisölliseen harrastukseen tai vapaaehtoistoimintaan, joka voisi tarjota sinulle kuulumisen tunnetta
Syvennä ihmissuhteita. Jos kaipaat syvempää yhteyttä, jaa omia syvimpiä ajatuksiasi ja tunteitasi jonkun läheisen kanssa.
Lisää ystävällisyyttä arkeen. Harjoita ystävällisiä eleitä, kuten hymyileminen tai kuulumisten kysyminen, sekä tutuille että tuntemattomille.