Mielenterveys on pääasia
Mielenterveys on kaiken terveyden perusta – pääasia. Jos se järkkyy, järkkyy koko hyvinvointi. Mikäli olet huolissasi omasta tai lähimmäisen jaksamisesta, saat nopeasti keskusteluapua Huoli-chatissa.
Keskusteluapua nopeasti
Haluatko keskustella heti mielen hyvinvoinnin asiantuntijan kanssa? Huoli-chatin asiantuntijat ovat apunasi ympäri vuorokauden.
Varaa aika
Verkkoajanvarauksestamme voit varata ajan suoraan haluamallesi psykoterapeutille, psykologille, psykiatrille tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaan.
Milloin apua mielenterveyden ongelmiin?
Jokainen meistä voi kohdata haasteita henkisen jaksamisen kanssa. Tilapäinen henkinen kuormitus erityisessä ja haastavassa elämäntilanteessa on aivan tavallista. Jos mielen hyvinvointi on pitkään koetuksella ja mielenterveys järkkyy pidemmän aikaa, on tärkeää tunnistaa häiriö ja etsiä siihen ammattiapua. Älä epäröi kysyä apua, jos mielen hyvinvointi ja mielenterveys mietityttävät. Mehiläisen yli 250 mielenterveyden ammattilaista ovat tukenasi. Et ole yksin.
Mikäli kaipaat apua asiantuntijan valintaan, voit kysyä neuvoa asiakaspalvelustamme puhelimitse numerosta 010 414 00 (pvm/mpm) (avoinna 24/7) tai verkkoajanvarauksemme chatissa. Voit myös varata ajan neuvontakäynnille.
Kysy neuvoa chatissa
Jos kaipaat apua sinulle sopivan asiantuntijan valitsemisessa, voit kysyä neuvoa ja tukea mielen hyvinvoinnin asiantuntijoiltamme Mehiläisen Huoli-chatissa ympäri vuorokauden.
Milloin psykologille?
Psykologille voi hakeutua esimerkiksi, jos:
- olet raskaassa elämäntilanteessa
- käyt läpi kriisiä
- voimavarasi eivät tunnu riittävän
- tunnet masennusta tai ahdistusta
- kärsit peloista, univaikeuksista tai paniikkioireista
- keskittymiskykysi on huono tai olet huolissasi muistisi toiminnasta.
Milloin psykoterapeutille?
Psykoterapeutille kannattaa hakeutua mahdollisimman varhain ja matalalla kynnyksellä, jos:
- kokee kuormitusta
- kärsii uniongelmista
- on ahdistunut ja jaksamaton
- kaipaa apua raskaan elämäntilanteen käsittelyyn.
Milloin psykiatrille?
Psykiatrin tehtävänä on mielenterveyden lääketieteellinen tutkiminen. Psykiatri voi tehdä diagnoosin, arvioida lääkehoidon tarpeen ja määrätä tarvittavat lääkkeet. Psykiatri voi tarvittaessa ohjata lyhytterapiaan tai pidempään Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan.
Psykiatrille kannattaa hakeutua, jos elämänlaatu kärsii mielenterveyden haasteiden vuoksi.
Psykiatri on erikoistunut muun muassa seuraaviin asioihin:
- masennus
- ahdistus
- itsetuhoisuus
- syömishäiriöt
- persoonallisuushäiriöt
- riippuvuudet.
Kelan kuntoutuspsykoterapia
Kaikilla Mehiläisen psykoterapeuteilla on pätevyys antaa Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa. Jos sinulla on psykiatrin myöntämä lähete Kelan kuntoutuspsykoterapiaan, voit varata ajan psykoterapeuteillemme.
Asiointi työterveysasiakkaana
Tarjoamme työterveysasiakkaillemme monipuolisia mielen hyvinvoinnin palveluita. Lisätietoa palveluistamme löydät Työterveys-osiosta.
Apua puhelimitse
Voit myös kysyä apua oikean asiantuntijan löytämiseen asiakaspalvelustamme numerosta 010 414 00. (pvm/mpm)
Äkillisessä, traumaattisessa kriisissä kannattaa hakea apua nopeasti esimerkiksi soittamalla MIELI ry:n KriisipuhelimeenUlkoinen linkki, joka tarjoaa keskusteluapua ympäri vuorokauden.
Mehiläisen joustavat maksutavat
Mehiläisessä voit hyödyntää joustavasti erilaisia maksutapoja. Tutustu erilaisiin käytössä oleviin maksu- ja rahoituspalveluihimme ja valitse sinulle sopivin.
Pääasia-podcast - asiaa mielenterveydestä
Huippusuositussa Pääasia-podcastissa Mehiläisen psykoterapeutti Thea Strandholm saa vieraakseen mielenkiintoisia julkisuuden henkilöitä puhumaan mielenterveyden aiheista, vaikeista kokemuksista sekä elämän huippuhetkistä.
Avoimet työpaikat mielenterveyden ammattilaisille
Mehiläinen tarjoaa aidosti merkityksellistä asiakastyötä mielenterveyden ammattilaisille. Työn tukena ovat laadukkaat työvälineet, tukiprosessit, lisäkoulutukset ja kehittymismahdollisuudet.
Aggressiiviset tunteet kuuluvat välillä jokaisen ihmisen elämään. Aggressio on lähtökohtaisesti energisoivaa tunnetta, jota voi kanavoida monin eri tavoin. Ongelmaksi aggressio muodostuu, jos tunteet purkautuvat hallitsemattomasti väkivaltana.
Yleensä ahdistukselle löytyy jokin syy - esimerkiksi pitkään jatkunut stressi tai se, että elämässä tapahtuu liikaa asioita yhdellä kertaa. Ne voivat olla myös positiivisia, kuten uusi parisuhde, työpaikka tai muutto uuteen asuntoon.
Itsemurha ja itsemurhayritys ovat yleensä seurausta syvästä toivottomuuden tunteesta. Itsemurha-ajatusten takana on usein monia tekijöitä, jotka saattavat saada tuntemaan, ettei tilanteesta ole ulospääsyä. Vaikka tilanne tuntuisi toivottomalta, apua on aina mahdollista saada.
Vaikka avioero tai ero parisuhteesta olisi pitkänkin harkinnan tulos, eropäätöstä seuraava tunnemyrsky yleensä yllättää. Tunteiden kohtaaminen kaikessa kipeydessään on silti välttämätöntä, jotta erosta pääsee yli ja voi pikku hiljaa alkaa suuntautua kohti uutta elämänvaihetta.
Itsetunto on monille arkikielestä tuttu ilmaus. Itsetunto mielletään usein mustavalkoisesti hyväksi tai huonoksi, sekä tärkeäksi osaksi ihmisen hyvinvointia.
Tunnistatko itsessäsi itsetunnon ongelmia ja haluat tilanteeseen muutosta? Yhdessä psykoterapeutin kanssa voit tutkia ja tunnistaa miten itsetunnon ongelmat näyttäytyvät ajatuksissa ja arjessa.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi syntyy levosta, liikunnasta, ravinnosta ja henkisestä energiasta. Ihminen on kokonaisuus, ja siksi jos osa hyvinvoinnin rakennuspalikoista puuttuu, kokonaisuus kärsii.
Oletko itse tai läheisesi kokenut äkillisen kriisin? Älä epäröi hakea apua. Lue kriisin vaiheista ja erilaisista kriisitilanteista. Asiantuntijamme ovat apunasi.
Masennus eli depressio on varsin yleinen sairaus, johon voi olla lukuisia eri syitä.
Masennus luokitellaan lievästä masennuksesta keskivaikeaan masennukseen, vaikeaan masennukseen ja psykoottiseen masennukseen, koska vaikeusaste ohjaa hoidon kulkua.
Mieli voi sairastua siinä missä kehokin. Mielenterveyden häiriöt ovat melko yleisiä – joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyshäiriötä. Yleisimpiä ovat ahdistuneisuushäiriöt.
Mehiläinen Työelämäpalvelut pyrkii tarjoamaan laaja-alaisesti erilaisia mielenterveyttä edistäviä palveluita hyödyntäen koko työterveyden moniammatillisen tiimin eli työterveyslääkärin-, hoitajan-, psykologin kuin työfysioterapeutin ammattitaitoa.
Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriön muoto, jossa henkilö kärsii toistuvista, vaikeista ahdistuskohtauksista eli paniikkikohtauksista.
Paniikkikohtaus alkaa yleensä yllättäen, ja varsinkin alkuvaiheessa ilman erityistä laukaisevaa tekijää.
Persoonallisuushäiriöt voidaan ymmärtää normaalin persoonallisuuden vaihtelun ääripäänä, jossa käyttäytyminen on merkittävästi normaalia joustamattomampaa.
Persoonallisuushäiriöt ovat elämää rajoittavia ajattelun, tunne-elämän ja käyttäytymisen malleja, jotka aiheuttavat usein konflikteja suhteessa muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Lisäksi persoonallisuushäiriön määritelmään kuuluu, että siinä esiintyvä käytös aiheuttaa kärsimystä tai hankaluuksia sosiaalisessa selviytymisessä.
Riippuvuus voi kehittyä mihin tahansa toimintaan tai aineeseen, josta saa aluksi mielihyvää, mutta josta kehittyy haitallista ja pakonomaista toimintaa. Yleisimpiä riippuvuuksia ovat päihderiippuvuus, alkoholiriippuvuus tai alkoholismi, peliriippuvuus ja seksi- tai pornoriippuvuus.
Erilaiset stressaavat tilanteet kuuluvat elämään, ja lähes mikä tahansa positiivinen tai negatiivinen muutos arjessamme voi vaikuttaa meihin stressaavasti. Normaalisti käytämme melko vakiintuneita sopeutumis- ja hallintakeinoja stressiä kohdatessamme, ja palaamme pian tasapainoon.
Syrjäytyminen tai sosiaalinen vetäytyminen tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö jää saman ikäisille tavanomaisen elämän, kuten koulutuksen, työelämän tai sosiaalisten tapahtumien ja suhteiden ulkopuolelle. Syrjäytyminen nähdään myös yhteiskunnasta syrjään jäämisenä.
Unettomuudella tarkoitetaan tilannetta ja oireita, jossa on toistuvasti vaikeuksia nukahtaa kohtuullisessa ajassa, uni katkeilee yön aikana ja heräillään toistuvasti kesken unien tai unilta herätään aivan liian aikaisin.
Väsymystä seuraa fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta ja ponnistelusta. Paitsi valvominen, myös monet elimelliset sairaudet tai henkinen stressi voivat väsyttää ihmistä. Pitkäkestoinen väsymys muuttuu helposti uupumukseksi, johon tulee suhtautua vakavasti.
Koetko, ettei sinulla ole sosiaalista verkostoa tai seuraa? Tunnetko olevasi yksin, vaikka ympärilläsi olisi paljon ihmisiä? Jokaisella on aika ajoin elämänsä aikana yksinäinen olo ja tuo tunne on täysin luonnollinen.