Syrjäytyminen

Syrjäytyminen tai sosiaalinen vetäytyminen tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö jää saman ikäisille tavanomaisen elämän, kuten koulutuksen, työelämän tai sosiaalisten tapahtumien ja suhteiden ulkopuolelle. Syrjäytyminen nähdään myös yhteiskunnasta syrjään jäämisenä. Syrjäytyminen on Suomessa nuorten suurin ongelma, sillä arvion mukaan yli 60 000 nuorta on syrjäytynyt. Etenkin nuoret miehet ovat alttiimpia syrjäytymiselle.

Jos et ole varma millainen apu sopisi parhaiten tai et tiedä kenen ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, neuvontakäynti tarjoaa konkreettiset askeleet tilanteen selvittämiseksi.

Varaa aika neuvontakäynnille

Miksi nuoret syrjäytyvät?

Syrjäytymiselle voi olla monia eri syitä tai eri syiden yhdistelmiä, kuten esimerkiksi:

Terveydelliset ongelmat, kuten sosiaaliset pelot ja arkuus
Kehitykselliset ongelmat, kuten keskittymisvaikeudet ja oppimishäiriöt
Päihdeongelmat ja niihin liittyvät seuraukset
Koulukiusaaminen
Nettipelaaminen
Alhainen koulutustaso
Työttömyys
Perheen antama malli

Syrjäytymisen yleisimpiä merkkejä ovat koulun tai opiskelun keskeytyminen, sosiaalinen eristäytyminen ja kotiin jääminen, taloudelliset vaikeudet, päihdeongelmat sekä mielenterveysongelmien kohonnut riski.

Miten syrjäytymistä voi ehkäistä?

Syrjäytymistä on mahdollista ehkäistä tunnistamalla henkilön elämässä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tekijöitä, jotka altistavat syrjäytymiselle. Esimerkiksi kiusaamiseen tulisi puuttua mahdollisimman varhain ja kouluvaikeuksista kärsiville opiskelijoille tulisi saada yksilöllistä tukea ja apua ongelmiin.

Syrjäytymisvaarassa olevalle kannattaa hakea apua koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä tilanteesta riippuen soveltuvasta terveyden- ja sosiaalihuollon toimipisteestä. Jos taustalla on pelko- tai mielenterveysoireita, on hyvä hakeutua avun pariin.

Mikäli kaipaat apua asiantuntijan valintaan, varaa aika mielen neuvontakäynnille.

Varaa aika neuvontakäynnille

Voit kysyä neuvoa asiakaspalvelustamme puhelimitse numerosta 010 414 00 (pvm/mpm) tai verkkoajanvarauksemme chatissa.

Artikkelia varten on haastateltu Mehiläisen valtakunnallinen vastuupsykiatri Teijamari Laasonen-Balkia.