Stressi eläkkeellä
Haitallinen stressi ei ole vain työikäisten ongelma, vaan myös eläkeiässä voi syntyä ylikuormitusta. Pieni stressi on parhaimmillaan eteenpäin vievä voima, mutta pitkään jatkuessaan se muuttuu haitalliseksi.
Eläkkeelle jäävän stressin oireet
Stressin oireet voivat olla niin henkisiä kuin fyysisiä – ikäihmisillä esimerkiksi liiallista huolestuneisuutta omasta tai muiden pärjäämisestä, omasta toimeentulosta tai terveydentilasta.
Stressi oireilee herkästi kehossa. Olo voi olla levoton, riittämätön, ahdistunut tai väsynyt, mutta uni ei kuitenkaan tule illalla tai huolet herättävät aamuyöstä. Ikääntyvän ihmisen stressi voi oireilla itsestä piittaamattomuutena ja myös alkoholinkäyttö voi lisääntyä salakavalasti.
Stressi siirtyy työelämästä eläkkeelle
Mehiläisen psykologi, psykoterapeutti Riitta Päätalo muistuttaa, että jos on ollut työelämässä kova stressaamaan, niin sama tyyli jatkuu usein myös eläkkeellä. Kiire, tekeminen ja suorittaminen eivät lopukaan.
- Varsinkin siinä vaiheessa kun eläkkeelle on juuri siirrytty ja jos terveyttä ja tekemistä riittää, niin monelle syntyy ristiriitaa toiveiden ja todellisuuden välille. Lähipiiri ehkä odottaa, että nyt henkilöllä on aikaa auttaa, kun taas itse oli suunnitellut paljon muutakin tekemistä eläkepäiville.
Stressin syyt
Ikääntyvälle voi aiheuttaa stressiä se, kun huomaa ettei enää pärjääkään asua esimerkiksi omakotitalossa yksin. Mielessä pyörivät pohdinnat siitä, mihin seuraavaksi. Oma vanheneminen ja terveydentila sekä myös kuolema ovat asioita, joiden eteen jokainen joutuu jossakin vaiheessa.
Myös oma talous voi muuttua stressin aiheeksi.
- Eläke on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin palkkatulot, mikä voi tulla yllätyksenä. Samaan aikaan on ehkä lisääntyviä lääkäri- ja lääkekuluja, psykologi, psykoterapeutti Riitta Päätalo toteaa.
Isovanhemmuus stressaa
Vaikka isovanhemmuus on suurimmalle osalle ilon aihe, hoitovastuuseen joutuminen voi kuormittaa ikäihmistä.
- Joillakin saattaa olla eläkkeelle jäädessä vielä omatkin vanhemmat elossa, tai muita iäkkäitä sukulaisia, jotka kaipaavat huolenpitoa. Vaatiikin tervettä järkeä kaikilta osapuolilta nähdä, mihin eläköityneen henkilön voimavarat riittävät, Päätalo huomauttaa.
Ikäihmiset ja alkoholi
Erityisesti jos ikäihmisen stressiin liittyy yksinäisyyttä, se johtaa herkästi negatiivisten ajatusten kierteeseen. Oma elämä voi alkaa tuntua merkityksettömältä, ja alttius mielenterveyden ongelmille kasvaa. Tällöin itsestä huolen pitäminen kuten ruokailu ja lääkkeidenotto jää, tai niitä ei pahimmillaan ole varaa edes ostaa. Myös univaikeudet voivat lisääntyä.
- Tässä kohtaa myös alkoholin liikakäyttö astuu herkästi mukaan kuvaan, erityisesti jos stressiin liittyy lisäksi yksinäisyyttä.
Ikääntyvälle apua stressiin
Stressin hoitoon paras lääke on ikäihmisille ystävät ja läheiset, joiden kanssa voi tehdä itselle mielekkäitä asioita sen verran kuin oma jaksaminen sallii. Myös päivittäinen liikunta auttaa stressinhallinnassa, mikäli terveydentila sen mahdollistaa.
- Jos liikunta on tärkeää työikäisille, niin erityisesti se on sitä ikääntyville. Myös työelämästä tutun säännöllisen arkirytmin ylläpitäminen auttaa pitämään toimintakykyä yllä, Päätalo toteaa.
Mikäli haitallinen stressi jatkuu eikä ikäihminen halua vaivata huolillaan läheisiään tai sellaisia ei ole, on suositeltavaa tulla terapeutin vastaanotolle keskustelemaan omasta elämäntilanteesta.
- Missä iässä tahansa voi tulla esimerkiksi 5-10 kerran sarjana miettimään yhdessä ulkopuolisen kanssa sitä, mitkä asiat painavat mieltä ja miten asioita voitaisiin järjestää toisin. Muutos tai kriisi tarjoaa iästä riippumatta aina kasvun ja oppimisen mahdollisuuksia.
- Artikkeliin haastateltiin Mehiläisen psykoterapeuttia Riitta Päätaloa
- Tutustu Mehiläisen psykoterapeutteihin!
- Psykoterapian muodot - apua omaan tilanteeseen