Kriisi ja kriisin vaiheet
Lue lisää
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö
Ahdistus ja paniikki ovat tilapäisinä tunteina täysin normaaleja. Jokainen kokee jossakin elämänsä vaiheessa ahdistusta. Jos ahdistus kuitenkin pitkittyy ja hankaloittaa elämää, suosittelemme hakeutumaan lääkärin vastaanotolle.
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö tiiviisti
- Ahdistuneisuushäiriö on pitkäkestoinen ja liiallinen ahdistuksen tunne, joka haittaa normaalia arkea ja voi ilmetä sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina.
- Ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan yleensä yhdistämällä lääkehoito ja psykoterapia, erityisesti käyttäytymis-kognitiivinen terapia sekä rentoutusharjoitukset.
- Ahdistuneisuushäiriö on tavallista, sillä joka neljäs suomalainen kärsii siitä jossakin elämänsä vaiheessa.
Aiheeseen liittyvät palvelut
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Yleistietoa ahdistuksesta
Ahdistukselle löytyy yleensä jokin syy, kuten pitkään jatkunut stressi tai se, että elämässä tapahtuu liikaa asioita kerralla. Nämä voivat olla myös positiivisia asioita, kuten uusi parisuhde, työpaikka tai muutto uuteen asuntoon.
Hetkellisesti ahdistus voi lisätä suorituskykyä, mutta voimakas ahdistus ja paniikki vaikuttavat päinvastoin – ne lamaannuttavat ja aiheuttavat ongelmia töissä tai opinnoissa sekä sosiaalisissa tilanteissa. Ahdistus voi my ös vaikuttaa ihmissuhteisiin.
Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista "tunnejumia", joka lamaannuttaa ja haittaa normaalia arkea. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on tavallista, sillä joka neljäs suomalainen kärsii siitä jossakin elämänsä vaiheessa.
Ahdistuneisuushäiriön oireet
Ahdistuksen oireisiin kuuluu usein unettomuus, mutta se voi ilmetä myös liiallisena nukkumisena. Aluksi ahdistus saattaa näkyä vain univaikeuksina, mutta myöhemmin se voi johtaa keskittymiskyvyttömyyteen ja muistiongelmiin. Ahdistuksesta kärsivän voi olla vaikea keskittyä esimerkiksi television katseluun tai lehden lukemiseen. Oireisiin kuuluu myös jännittyneisyys, pelokkuus, hermostuneisuus ja levottomuus.
Fyysisiä ahdistuneisuuden oireita ovat esimerkiksi:
- hikoilu
- vapina
- ahdistava tunne rinnassa
- sydämentykytys
- hengenahdistus sekä huimaus
- pahoinvointi ja vatsaoireet
- punastelu
- raajojen ja käsien pistely tai puutuminen
- pakonomainen virtsaamisen tarve
Ahdistuksen oireet voivat ilmetä ahdistuskohtauksena tai jatkuvampana epämääräisenä olona. Monet saattavat säikähtää ahdistuksen oireita ja pitää niitä vaarallisina. Oireet eivät kuitenkaan ole usein vaarallisia.
Ahdistuneisuushäiriön syyt
Ahdistuneisuushäiriön syyt ovat moninaiset ja voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin asioihin:
- aivojen välittäjäaineiden muutoksiin
- sosiaalisen kasvuympäristön altistaviin tekijöihin
- elämäntapoihin, kuten runsaaseen päihteiden käyttöön tai liialliseen kahvin juontiin.
Ahdistuksen taustalla on usein monenlaisia tunteita, joita henkilö voi tunnistaa tai olla tunnistamatta. Osa ihmisistä tunnistaa ahdistuksensa fyysisten oireiden kautta, kun taas toiset tunnistavat suoraan taustalla vaikuttavat tunteet, kuten pelot. Ahdistus eroaa pelosta siinä, että pelon kohde on jokin todellinen ulkoinen vaara, kun taas ahdistuneisuudessa sitä ei aina pystytä nimeämään.
Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä henkilö on usein huolissaan terveydestään, ihmissuhteistaan tai taloudestaan ja näkee tulevaisuutensa synkkänä. Hän saattaa ymmärtää pelon olevan suhteettoman suuri varsinaiseen uhkaan nähden, mutta se ei vähennä ahdistusta.
Ahdistuneisuushäiriön hoito
Toimivin ahdistuneisuushäiriön hoito on yleensä lääkehoidon ja terapian yhdistelmä. Lisäksi ahdistuneisuushäiriön hoidossa tehdään rentoutusharjoituksia.
- Rentoutusharjoitukset. Ahdistuskohtauksen iskiessä on tärkeää keskittyä nykyhetkeen ja hengittää syvään, jolloin keho ymmärtää, ettei ole hätää.
- Psykoterapia. Ahdistuneisuushäiriön hoitoon käytetään erityisesti käyttäytymis-kognitiivista terapiaa, joka on yksi psykoterapian muodoista.
- Lääkehoito. Ahdistuneisuushäiriön lääkehoitona käytetään ensisijaisesti masennuslääkkeitä, vaikka potilaalla ei olisi masennusta. Lisäksi rahoittavia lääkkeitä eli bentsodiatsepiinejä voidaan käyttää lyhytaikaisesti ja beetasalpaajilla voidaan hoidon alussa vähentää ruumiillisia ahdistusoireita.
Lääkehoidon tulisi jatkua vähintään puoli vuotta oireiden helpottamisen jälkeen, jotta hoito olisi tuloksellista. Lääkityksen lopettaminen tapahtuu aina lääkärin ohjeiden mukaan.
Mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin haasteita
Masennus eli depressio
Mielen sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja vaatii hoitoa.
Masennus lapsella
Taustalla voi olla liian kuormittava elämäntilanne.
Pitkäkestoinen väsymys eli uupumus
Väsymys voi johtua fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta ja stressistä.
Stressi
Pitkäaikainen kuormitus ilman riittävää palautumista voi heikentää terveyttä ja toimintakykyä.
Katso myös nämä palvelut
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.
Mielialavalmentaja
Matalan kynnyksen keskusteluapu auttaa jäsentämään ajatuksia elämän kriiseissä.
Usein kysyttyä ahdistuksesta
Ahdistus voi tuntua jännittyneeltä, pelokkaalta, hermostuneelta ja levottomalta. Fyysisiä oireita voivat olla hikoilu, vapina, ahdistava tunne rinnassa, sydämentykytys, hengenahdistus ja huimaus. Myös pahoinvointi, vatsaoireet, punastelu, raajojen ja käsien pistely tai puutuminen sekä pakonomainen virtsaamisen tarve voivat olla oireita ahdistuksesta.
Ahdistukselle löytyy yleensä jokin syy, kuten pitkään jatkunut stressi tai elämänmuutokset. Taustalla voi olla myös aivojen välittäjäaineiden muutoksia, sosiaalisen kasvuympäristön tekijöitä tai elämäntapoja, kuten runsas päihteiden käyttö.
Ahdistusta voi helpottaa hengittämällä syvään ja ankkuroitumalla hetkeen. Pitkään jatkuneen ahdistuksen hoitokeinona käytetään usein terapian ja lääkkeiden yhdistelmää.
Ahdistuneisuushäiriö on pitkäkestoinen, tilanteeseen nähden liiallinen tunnejumi, joka lamaannuttaa ja haittaa normaalia arkea. Se voi ilmetä unettomuutena, keskittymiskyvyttömyytenä ja muistivaikeuksina.
Ahdistus kertoo monenlaisista tunteista, jotka voivat liittyä pelkoihin, huoleen terveydestä, ihmissuhteista tai taloudesta.
Lääkehoitoa suositellaan, kun ahdistus pitkittyy ja lamaannuttaa arkea. Lääkehoitoon käytetään ensisijaisesti masennuslääkkeitä, erityisesti serotoniinin takaisinoton estäjiä.
.webp)
