Masennus eli depressio
Lue lisää
Kiusaaminen ja henkinen väkivalta
Kiusaaminen on henkistä väkivaltaa, jota ilmenee kaikissa ikäryhmissä. Kiusaamisen muodot vaihtelevat eri ikä- ja elämänvaiheissa ja tulevat iän myötä yhä monipuolisemmiksi sekä joskus myös vaikeammiksi tunnistaa. Kiusatuksi tuleminen on aina hyvin henkilökohtainen kokemus. Tärkeintä henkisen väkivallan kohteelle on tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.
Mitä kiusaaminen ja henkinen väkivalta on?
Kiusaaminen on henkisen väkivallan muoto, jossa kiusaaja kohdistaa toiseen henkilöön verbaalista, eleellistä, henkistä tai fyysistä aggressiota. Henkinen väkivalta ja kiusaaminen voi olla hetkellistä tai pitkäkestoista, mutta useimmiten aina suunnitelmallista ja tahallista toimintaa, jolla kiusaaja pyrkii aiheuttamaan mielipahaa tai äärimmillään psyykkistä tai fyysistä vahinkoa toiselle ihmiselle.
Kiusaamisen ja henkisen väkivallan muodot
Kiusaaminen ja henkinen väkivalta voi olla esimerkiksi
- nimittelyä,
- irvailua,
- julkista nolaamista,
- perättömien juorujen levittämistä,
- pakottamista,
- porukan ulkopuolelle sulkemista,
- tönimistä jne.
- Kiusaamisessa ylitetään aina toisen ihmisen henkilökohtaisia rajoja ja pyritään aiheuttamaan kiusatuksi joutuneessa pelkoa, häpeää ja nolostumista, sanoo psykoterapeutti Antti Ryynänen Mehiläisestä.
Kiusaamisen kokeminen
Kiusoittelu eroaa kiusaamisesta siinä, ettei henkilökohtaisia rajoja välttämättä ylitetä, mutta kohde kokee silti hämmennystä ja epävarmuutta. Kiusatuksi tulemisen kokemus on kuitenkin aina hyvin henkilökohtainen asia.
- Tärkeintä on se, miten kiusattu itse kokee henkisen väkivallan eikä se, miten tai miksi kiusataan, Ryynänen huomauttaa.
Nettikiusaaminen
Internet ja sosiaalisen median sovellukset mahdollistavat nykypäivänä myös nettikiusaamisen. Siihen liittyvät mm. julkiset nolaamiset tekstien, valokuvien ja videomateriaalien jakamisen kautta. Netissä kiusaaja saattaa toimia anonyymisti, mikä lisää kiusatun ahdistusta ja voi aiheuttaa vainoharhaisuutta.
- Teini-ikäisiä tyttöjä on netin kautta nolattu niin pahasti, että jotkut heistä ovat jopa päätyneet itsemurhaan. Myös seksuaalisen suuntautumisen tai rasismin pohjalta tapahtuva kiusaaminen netissä on erittäin julmaa, Ryynänen sanoo.
Kiusaaminen päiväkodissa
Kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen on melko tavallista jo päiväkotilasten kohdalla. Kiusaamisen kierre voidaan tuolloin kuitenkin yleensä katkaista, kun aikuiset tunnistavat tilanteen ja reagoivat siihen aktiivisesti ja rohkeasti.
Kiusaaminen koulussa
Nuorten kohdalla henkisen väkivallan muodot ovat jo monipuolisempia kuin lapsilla. Tällöin kuvaan astuu haukkuminen, nimittely, kiristäminen, uhkailu, nolaaminen, syrjiminen ja myös nettikiusaaminen. Osa näistä voi kohdistua toisiin nuoriin, osa aikuisiin.
Henkinen väkivalta ja kiusaaminen perheessä ja työpaikalla
Aikuisten kesken tapahtuva kiusaaminen esimerkiksi työpaikalla tai parisuhteessa on vielä monitahoisempaa, ja kiusaamisen tunnistaminen voi olla hankalaa.
Toisilleen suuttuneet vanhemmat voivat esimerkiksi käyttää lasta kiusaamisen välineenä.
- Omasta lapsesta vieraannuttaminen satuttaa todella paljon. Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta esimerkiksi erotilanteessa on jo meillä Suomessa onneksi tunnistettu ja tutkittu ilmiö, psykoterapeutti Antti Ryynänen sanoo.
Myös seksuaalisuuden alueella kiusaaminen voi olla hyvin traumatisoivaa.
- Työpaikkakiusaamisen määritelmään kuuluu systemaattisuus ja pitkäkestoisuus, eli kyseessä ei ole yksittäinen epäasiallisuus, muistuttaa työterveyspsykologi Miia Rautiainen.
- Määritelmään kuuluu myös sama indikaattori kuin kiusaamiseen kaikissa muodoissaan, eli se asettaa kohteena olevan ihmisen puolustuskyvyttömään asemaan. Yksi esimerkki on, että työntekijän uskottavuutta ja mainetta on nakerrettu niin, ettei työntekijän mielipiteitä tai asiantuntijuutta enää kuunnella.
Kiusaamisen syyt
Henkilö jolla on tarvetta kiusata, haluaa aina käyttää valtaa. Hän on paikallistanut kiusattavan ”häpeänappulat”, heikot kohdat, joista saa keinon käyttää henkistä väkivaltaa tätä kohtaan.
- Kiusaajan toiminnan taustalla voi olla mm. heikko itsetunto, mielenterveysongelmia tai kykenemättömyys empatiaan, Ryynänen sanoo.
Kiusatuksi voi joutua esimerkiksi ulkonäön, henkisten ominaisuuksien, puhetavan, tai minkä tahansa muihin verrattuna erilaisen asian tai ominaisuuden vuoksi. Parisuhteessa kärjistyneet elämäntilanteet voivat nostaa toisessa osapuolessa tuhoavan aggression esiin, ja se ilmenee parisuhdeväkivaltana.
Kiusaamisen seuraukset
Joillekin kiusatuille syntyy elämänikäisiä traumoja kiusaamisesta, kun taas toisia on saatettu kiusata koulussa monta vuotta, eikä heille jää siitä suurempia arpia.
- Tällöin on ehkä ollut ympärillä vahva tukiverkko, vanhemmat ja ystäviä, joilta on saanut koko ajan tukea. Tärkeää on myös, että aikuiset ovat pyrkineet koko ajan puuttumaan kiusaamiseen.
Jos kiusattu jää täysin yksin eikä tule kenenkään kuulluksi, huomioiduksi ja nähdyksi, se voi pitkään jatkuessaan johtaa masennukseen, syrjäytymiseen ja jopa itsemurhaan.
Mistä apua kiusaamiseen?
Kiusaamisen jättämiin jälkiin voi saada vuosia tapahtuneen jälkeenkin apua psykoterapiasta. Kiusaajat harvemmin hakeutuvat terapeutin vastaanotolle.
Terapeutti käy asiakkaan voimavarojen mukaisesti teema kerrallaan läpi hänen henkilöhistoriansa, ja elämää ja kokemuksia tutkitaan ja työstetään yhdessä uudestaan. Keskeistä on, että kiusattu tulee oikein kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi kokemuksensa kanssa, ja että hänet otetaan todesta. Siitä syntyy luottamus kokijan ja kuuntelijan välille.
- Kiusaaminen on väkivaltaa, eikä se ole koskaan kiusatun oma vika, Ryynänen painottaa.
Eräs yksittäinen terapeuttinen hoitomenetelmä on terapeutin johdolla kiusaajalle kirjoitettu kirje, jossa kiusattu sanoittaa ja käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan. Kirjettä ei ole tarkoitus lähettää.
Terapiassa tutkitaan myös, mitä voimauttavia ihmissuhteita ja verkostoja henkilöllä on eheytyäkseen. Mikäli kiusaaja ei ole läsnä työpaikalla tai perheessä, hoitoprosessissa pitää olla riittävän pitkällä, jos haluaa kohdata kiusatun ja selvittää tapahtunutta kasvotusten.
Mehiläisen psykoterapeutteihin voit tutustua täällä
Artikkeliin haastateltiin psykoterapeutti Antti Ryynänästä.
