Paniikkihäiriö ja paniikkikohtaus
Paniikkihäiriö ja paniikkikohtaus tiiviisti
- Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriön muoto, jossa henkilö kokee toistuvia ja äkillisiä paniikkikohtauksia ilman selkeää laukaisevaa tekijää.
- Hoitoon kuuluu usein masennuslääkityksen ja psykoterapian yhdistelmä, ja itsehoidossa voidaan käyttää rentoutusharjoituksia.
- Paniikkihäiriö on verrattain yleistä nuorilla aikuisilla, ja naisilla sitä esiintyy huomattavasti useammin kuin miehillä. Nuorista aikuisista noin kolme-neljä prosenttia kärsii paniikkikohtauksista.
Mitä ovat paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö?
Paniikkikohtaus alkaa yleensä yllättäen ilman erityistä laukaisevaa tekijää. Joskus tietyt paikat, kuten julkiset kulkuvälineet tai kaupat, voivat altistaa kohtauksille, jolloin puhutaan agorafobiasta eli julkisen paikan pelosta. Lisäksi paniikkikohtaukset ilmaantuvat tyypillisesti jonkin haastavan elämänmuutoksen tai kriisitilanteen yhteydessä. Yksittäisiä paniikkikohtauksia voi tulla kenelle tahansa.
Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriön muoto, jossa henkilö kärsii toistuvista ja vaikeista paniikkikohtauksista, jotka voivat iskeä täysin odottamatta. Nämä kohtaukset alkavat äkillisesti ja kestävät muutamasta minuutista enimmillään puoleen tuntiin. Paniikkihäiriöstä kärsivä pelkää usein kohtauksen uusiutumista, mikä luo pelon ja itsetarkkailun noidankehän. Tämä kierre altistaa uusille paniikkikohtauksille, ja sen katkaiseminen on keskeistä paniikkihäiriön hoidossa.
Paniikkikohtauksen oireet
Paniikkikohtauksen oireita ovat äkillisesti alkava epämiellyttävä tai pelottava olotila, johon liittyy usein seuraavia oireita:
- sydämentykytystä
- tukehtumisen tunnetta tai hyperventilointia
- rintakipua
- hikoilua tai vilunväristyksiä
- huimausta
- vapinaa
- suun kuivumista
- puutumisen tunnetta tai pistelyä
Paniikkikohtaukselle muita tyypillisiä oireita ovat “epätodellinen olo”, kuolemanpelko ja pelko itsehallinnan menettämisestä.
Milloin lääkäriin paniikkikohtausten takia?
Toistuvat paniikkikohtaukset ovat merkki äärimmäisestä ahdistuksesta. Tällöin on hyvä tarkastella omaa elämäntilannetta ja pohtia, onko vastuuta tai tekemistä liikaa sekä jääkö aikaa mukaville asioille ja rentoutumiselle. Paniikkihäiriön voivat laukaista myös lapsuudessa koetut ahdistavat tai traumaattiset tapahtumat, jotka aktivoituvat uudelleen aikuisena esimerkiksi parisuhteessa.
Jos sinulla on paniikkihäiriön oireita ja paniikkikohtauksia, älä jää yksin. Psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, mikäli:
- Paniikkikohtauksia on toistuvasti
- Toistuvat kohtaukset vaikeuttavat elämää
- Kohtausten seurauksena joutuu välttelemään esimerkiksi tiettyjä paikkoja tai tilanteita
Paniikkihäiriön ja paniikkikohtausten hoito
Paniikkihäiriön hoidossa tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut eri hoitomuotojen yhdistelmä, erityisesti masennuslääkityksen ja psykoterapian yhdistelmä. Monet paniikkihäiriöstä kärsivät pelkäävät, että heillä on jokin vakava sairaus, joka aiheuttaa kohtaukset. Tämän vuoksi on tärkeää hakeutua hoitoon varhaisessa vaiheessa, jotta lääkäri voi sulkea pois somaattiset sairaudet, mikä voi usein rauhoittaa potilasta.
Paniikkihäiriötä hoidetaan seuraavin keinoin:
- Lääkitys. Paniikkikohtausten hoidossa tehokkaimmaksi on osoittautunut masennuslääkityksen (serotoniinin takaisinoton estäjät) käyttö. Rauhoittavia lääkkeitä, kuten bentsodiatsepiinejä, ei suositella paniikkihäiriön ensisijaiseksi hoidoksi, sillä ne voivat pitkäaikaisessa käytössä aiheuttaa muun muassa riippuvuutta.
- Psykoterapia. Joillekin ihmisille pelkkä psykoterapia voi riittää paniikkikohtausten hoitomuodoksi. Kognitiivisessa psykoterapiassa henkilö oppii hallitsemaan ahdistusta rentoutustekniikoiden avulla. Näiden tekniikoiden opettelun myötä henkilö voi vähitellen rauhoittaa itseään ja asettaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Samalla itseä kohtaan asetetut vaatimukset voivat höllentyä.
- Mindfulness. Paniikkihäiriön itsehoidossa voi hyödyntää mindfulness-ohjelmia ja muita rentoutusharjoituksia, jotka auttavat rauhoittamaan mieltä ja kehoa. Nämä harjoitukset voivat vähentää stressiä ja ahdistusta, edistäen samalla rentoutumista ja hyvinvointia.
Mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin haasteita
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö
Oireet voivat johtua stressistä, elämäntapamuutoksista tai aivojen välittäjäaineista.
Bipolaarinen eli kaksisuuntainen mielialahäiriö
Sairaus aiheuttaa voimakkaita mielialan vaihteluita masennuksen ja manian välillä.
Epävakaa persoonallisuus
Persoonallisuushäiriö, jolle on ominaista tunteiden hallinnan vaikeudet ja impulsiivinen käyttäytyminen.
Kiusaaminen ja henkinen väkivalta
Kiusaaminen on henkistä väkivaltaa, joka voi olla pitkäkestoista ja traumatisoivaa.
Masennus eli depressio
Mielen sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja vaatii hoitoa.
Masennus lapsella
Taustalla voi olla liian kuormittava elämäntilanne.
Mielenterveyden häiriöt
Psyykkiset oireet syntyvät usein geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Narsistinen persoonallisuus
Persoonallisuushäiriö, jossa suuruuskuvitelmat peittävät haavoittuvan itsetunnon.
Pakko-oireinen häiriö eli OCD
Toistuvat pakkoajatukset ja -toiminnot, jotka häiritsevät normaalia elämää.
Persoonallisuushäiriö
Persoonallisuushäiriöt ovat elämää rajoittavia ajattelun, tunne-elämän ja käyttäytymisen malleja.
Pitkäkestoinen väsymys eli uupumus
Väsymys voi johtua fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta ja stressistä.
Stressi
Pitkäaikainen kuormitus ilman riittävää palautumista voi heikentää terveyttä ja toimintakykyä.
Katso myös nämä palvelut
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia
Psykiatrin arvioon perustuvaa psykoterapiaa, jota Kela myöntää työ- ja opiskelukyvyn ylläpitoon sekä takaisin työkykyiseksi kuntoutumiseen.
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Pariterapia
Parisuhteen kipukohtien tunnistamista ja yhteyden vahvistamista.
Perheterapia
Tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia merkityksiä ja toimintatapoja läheisissä suhteissa.
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Neuropsykologi
Neuropsykologiaan erikoistunut psykologi, joka tutkii ihmisen tiedonkäsittelytoimintoja, käyttäytymistä ja tunnesäätelyä.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.
Mielialavalmentaja
Matalan kynnyksen keskusteluapu auttaa jäsentämään ajatuksia elämän kriiseissä.